Ihmisen kohtaaminen ja päivittäisissä toiminnoissa avustaminen

Ammattieettisyys ja lainsäädännön, määräysten ja ohjeiden noudattaminen

Opiskelija 

  • toimii ammattieettisten periaatteiden mukaisesti 
  • noudattaa lainsäädäntöä, määräyksiä ja suosituksia
  • noudattaa itsemääräämisoikeutta 
  • noudattaa salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta 
  • noudattaa tietosuoja- ja tietoturvallisuusohjeita 
  • toimii sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus-, yhteydenotto- ja ilmoitusvelvollisuuden mukaisesti 
  • toimii laatusuositusten ja omavalvontamääräysten mukaisesti 
  • työskentelee työpaikan turvallisuussuunnitelman mukaisesti 

Työyhteisössä toimiminen

  • noudattaa työyhteisön aikatauluja, ohjeita ja sopimuksia
  • kuuntelee, keskustelee ja toimii yhteistyössä työyhteisön jäsenten kanssa 
  • toimii tasa- arvoisesti ja yhdenvertaisesti
  • toimii osana moniammatillista työryhmää
  • ylläpitää osaltaan hyvää työilmapiiriä
  • käyttää tietoa työkykyä edistävistä tekijöistä  
  • varmistaa toiminnassaan asiakasturvallisuuden 
  • työskentelee hygieniavaatimusten mukaisesti
  • työskentelee ergonomisten periaatteiden mukaisesti 
  • työskentelee kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti
  • puuttuu kiusaamiseen, häirintään, syrjintään ja väkivaltaan työyksikön ohjeiden mukaisesti 
  • toimii ensiaputilanteissa

Ammatillinen vuorovaikutus 

Opiskelija 

  • kohtaa asiakkaan ja hänen lähiverkostonsa arvostavasti
  • toimii aloitteellisesti vuorovaikutustilanteissa
  • kuuntelee ja on läsnä vuorovaikutustilanteissa
  • kohtaa asiakkaan yksilönä
  • mukauttaa käyttäytymistään vuorovaikutustilanteissa
  • mukauttaa ilmaisuaan asiakkaan kommunikointitaitoja vastaavaksi 
  • vahvistaa asiakkaan vuorovaikutusaloitteita ja tapoja ilmaista itseään 
  • käyttää kosketusta sanallisen viestinnän tukena
  • keskustelee ja toimii yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähiverkostonsa kanssa 
  • käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja
  • käyttää työssään tietoa asiakkaan kielestä, kulttuurista ja katsomuksesta 
  • käyttää työtehtävissä tutkintokieltä, toista kotimaista kieltä sekä yhtä vierasta kieltä

Suunnitelmallinen toiminta ja arviointi

Opiskelija 

  • osoittaa ymmärtävänsä asiakassuunnitelman merkityksen
  • havainnoi ja selvittää asiakkaan vahvuuksia, voimavaroja ja tarpeita
  • suunnittelee työtehtävänsä asiakkaiden tarpeiden mukaan
  • suunnittelee asiakkaan kehitystä ja osallisuutta edistävää toimintaa
  • suunnittelee päivittäiset työtehtävät yhdessä työryhmän kanssa 
  • dokumentoi asiakkaan kehitykseen ja osallisuuteen liittyviä havaintoja 
  • tiedottaa havainnoistaan työryhmälle
  • arvioi asiakassuunnitelman toteutumista

Kehityksen ja osallisuuden edistäminen

Opiskelija 

  • käyttää työssään tietoa ihmisen kehityksestä elämänkulun eri vaiheissa 
  • tukee asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä
  • käyttää työssään tietoa osallisuudesta
  • tukee ja kannustaa asiakasta tekemään itseään koskevia valintoja 
  • tukee ja kannustaa asiakasta toimimaan itsenäisesti 
  • ohjaa ja avustaa asiakasta sosiaaliseen kanssakäymiseen 
  • ohjaa ja avustaa asiakasta osallistumaan yhteiseen toimintaan
  • käyttää ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia toiminnassa
  • käyttää työympäristön välineitä ja materiaaleja asiakkaan ohjauksessa
  • käyttää toiminnallisia menetelmiä asiakkaan ohjauksessa
  • mahdollistaa asiakkaalle onnistumisen kokemuksia 
  • tukee asiakkaan myönteistä käsitystä itsestään 
  • tukee asiakkaan mielen hyvinvointia 

Päivittäisissä toiminnoissa ohjaaminen ja avustaminen 

Opiskelija 

  • käyttää työssään tietoa ihmisen toimintakyvystä elämänkulun eri vaiheissa 
  • käyttää työssään tietoa terveyttä edistävistä suosituksista 
  • käyttää voimavaralähtöistä työotetta 
  • edistää asiakkaan omatoimisuutta päivittäisissä toiminnoissa 
  • ohjaa ja avustaa asiakasta siirtymistilanteissa
  • käyttää apuvälineitä ja teknologiaa asiakkaan tarpeiden mukaisesti
  • ohjaa ja avustaa ruokailussa
  • huomioi asiakkaan erityisruokavaliot, katsomukselliset ja eettiset ruokavaliot
  • ohjaa ja avustaa asiakasta peseytymisessä ja pukeutumisessa
  • käyttää tietoa suun terveyden merkityksestä asiakkaan hyvinvoinnille
  • ohjaa ja avustaa asiakasta suun hoidossa
  • ohjaa ja avustaa asiakasta jalkojen hoidossa
  • ohjaa ja avustaa liikkumisessa 
  • ohjaa ja avustaa ulkoilussa
  • huolehtii asiakkaan ympäristön siisteydestä ja vaatehuollosta
  • varmistaa ympäristön esteettömyyden
  • huolehtii asiakkaan levosta ja unesta 

9 kommenttia

Outi Trikkonen & #183;8.1.2023 13:34

Ammattitaitovaatimus: ”käyttää työtehtävissä tutkintokieltä, toista kotimaista kieltä sekä yhtä vierasta kieltä” on kova ja epärealistinen vaatimus tutkinnon osassa, jolla koulutus aloitetaan.

Ihan äidinkieleltään suomen kieliset opiskelijat tarvitsevat tämän suorittamiseen yto-aineiden opiskelusta apua ja sitä ei tässä kohti ole vielä monikaan ehtinyt saada.

Myös tuleeko tähän mukauttamismahdollisuus opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi. Monet heistä aloittavat kaikkien vieraiden kielten opiskelun aivan alusta.

Merja Ahtikari & #183;11.1.2023 13:48

Pidän ammattitaitovaatimuksen käyttää työtehtävissä tutkintokieltä, toista kotimaista kieltä sekä yhtä vierasta kieltä
muotoilua erittäin vaativana ja kriittisenä sote-alan työvoimapulan näkökulmasta.

On erittäin tärkeää, että alalla työskentelevillä on riittävä suomen kielen taito ja yhden (ja yleensä useammankin) vieraan kielen hallinnan taito, mutta esimerkiksi hoiva-avustajakoulutuksen näkökulmasta tämä muotoilu on todella haastava – tulkintani mukaan jokaisen hoiva-avustajaksi kouluttautuvan pitäisi pystyä käyttämään suomea, ruotsia ja yhtä vierasta kieltä työtehtävissä. Toki Suomi on kaksikielinen maa ja on alueita, missä ruotsin kielen erinomainen hallinta on edellytys työlle.

Meillä on paljon maahanmuuttajaopiskelijoita, alalla hyviä ja työhön soveltuvia, jotka eivät ole opiskelleet sanaakaan ruotsia aiemman kouluhistoriansa aikana.

Tällä hetkellä yleinen linja on ollut se, että ammattitaitovaatimuksista ammatillisissa tutkinnon osissa ei juuri poikettaisi, mutta pidän yllä olevasti muotoiltua kielitaitovaatimusta varsin kohtuuttomana maahanmuuttajaopiskelijoiden näkökulmasta, mikä tulee lisäämään poikkeamisen tarvetta. Onko perustetyön yhteydessä käyty keskustelua poikkeamisen näkökulmasta?

Gradian sote -opet & #183;13.1.2023 09:00

Kommentteja kokonaisuudesta: Pitäisi olla selkeämpi ja johdonmukaisempi rakenne, yhtenäisyyttä lisää osaamisalojen välille. Voisiko valinnaiset olla samat kaikilla osaamisaloilla, mikä lisäisi valinnanmahdollisuutta. Yhtenäisyys osaamisaloissa ja valinnaisissa olisi opiskelijalähtöistä ja työelämälähtöistä. Luotetaan hoks-ohjaajan ammattitaitoon ohjata valitsemaan sopiva valinnainen yhdessä opiskelijan kanssa. Ja entä jos opiskelija vaihtaa osaamisalaa kesken opintojen ja on tehnyt jo valinnaisen, joka ei sovikaan tähän uuteen osaamisalaan.

Ihmisen kohtaaminen ja päivittäisissä toiminnoissa avustaminen otsikkoon toivotaan muotoilua. Osallisuuden edistäminen ja ohjaaminen olisi hyvä näkyä otsikossa, voisiko ihminen ja päivittäiset toiminnot poistaa otsikosta (kapeuttaa toimintaa).

Gradian sote -opet & #183;13.1.2023 09:18

Tutkinto muodostuu liian pienistä kokonaisuuksista. Onko tämä työelämälähtöistä?

Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen: Tuleeko lääkehoidon tutkinnon osa olla suoritettuna ennen tätä tutkinnon osaa, koska ammattitaitovaatimuksissa pitää jo osata toteuttaa lääkehoitoa. Ammattitaitovaatimuksissa liikaa päällekkäisyyttä Ihmisen kohtaaminen…tutkinnon osan kanssa.

Lääkehoito: Mikä peruste on nostaa lääkehoito täysin erilliseksi, laajaksi, tutkinnon osaksi? Hoidon turvallisuus pitää sisällään hyvän ja turvallisen hoidon lisäksi vahvasti myös laiteturvallisuuden. Turvallisuuteen kuuluu myös tilojen, laitteiden ja tietojärjestelmien, tarvikkeiden ja lääkkeiden asianmukainen ja turvallinen käyttö sekä toimiva tiedonkulku. Ei ole perusteltua korostaa lääkehoidon osaamista.

Hoiva-avustajien osalta huoli, että antaako tämän tutkinnon osan suorittaminen mahdollisuuden tehdä lähihoitajan työtehtäviä kapeammalla osaamisella ja toteuttaa lääkehoitoa.

    Gradian opettajan lisäys... & #183;15.1.2023 14:54

    Lääkehoidon tutkinnonosasta: Jos tämä tulee erilliseksi tutkinnonosaksi, pitäisi sen sijoittua vasta osaamisalaopintojen vaiheisiin. Lääkehoidon osaaminen kasvaa ja syvenee opintojen edetessä (hyto-vaiheessa lääkehoitoa on vasta aloiteltu). Entä voiko lääkehoidon tutkinnonosan näyttöä arvioida myös sellainen, jolla ei ole itsellään koulutusta eikä kokemusta lääkehoitoon? Toteutettaisiinko tämä tutkinnonosa aina jonkun toisen tutkinnonosan kanssa yhtäaikaa? Mihinkään työpaikkaan tuskin voi mennä tekemään pelkkää lääkehoitoa, eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan.

Gradian sote -opet & #183;13.1.2023 09:54

Kinestetiikka: Onko mietitty ketkä saavat opettaa kinestetiikkaa ja arvioida näyttöjä? Kinestetiikka -yhdistys on tarkka siitä, kuka voi kinestetiikkaa opettaa.

Näkyykö kuntoutus riittävästi koko tutkinnon perusteissa?

Valinnaisissa tutkinnon osissa olisi hyvä olla yhtenä vaihtoehtona tutkinnon osa, jossa tulee kokonaisvaltaisesti fyys., psyykk. ja sos. toimintakyvyn edistäminen esille.

    Gradian sote-opet & #183;16.1.2023 14:39

    Gradian sotella toiseksi suosituin valinnainen on ollut Mielenterveys- ja päihdetyö eri asiakasryhmille. Tätä tai vastaavaa toivoisimme jatkoonkin.

Outi Trikkonen & #183;16.1.2023 12:41

Kommentoin tänne tutkinnon muodostumista, koska muuta paikkaa en löytänyt.

Eri suuruiset osaamisala tutkinnon osat vaikeuttavat käytännössä opetuksen järjestämistä ja vaihtoehtoisten polkujen rakentamista sujuvasti. On toisaalta hyvä, että valinnaisuutta on lisätty käsittämään myös toisen osaamisalan tutkinnon osia.

Mietin myös valinnaisia lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalalla. Miksi sieltä puuttuu valittavaksi lapsen ja nuoren mielenterveyden edistäminen ja lastensuojelutyössä toimiminen. On ilmeisesti mietitty, että näitä jo käsitellään ko. osaamisalassa ja olisivat päällekkäisiä. Näin toki on, mutta osaamisalaopinnoissa käsittely jää runsaan muun asian takia hyvin ohueksi. Tämä valinnaisten rajoittaminen osaamisalakohtaisesti kannattaa mielestäni vielä miettiä uudestaan.

Anneli Arasola & #183;22.1.2023 20:52

Kriteerit ”noudattaa lainsäädäntöä, määräyksiä ja suosituksia” sekä ”toimii laatusuositusten ja omavalvontamääräysten mukaisesti”. Jälkimmäinenhän jo sisältyy ensimmäiseen kriteeriin, onko tarpeen toistaa? Lisäksi ilmaisu ”määräyksiä ja suosituksia” on kaiken kattava, pitäisikö kuitenkin olla sotealan keskeisiä määräyksiä ja suosituksia. (Lakiahan täytyykin noudattaa aina, mutta määräykset ja suositukset valikoituvat opetettavien asioiden myötä.)

Hyto:n tutkinnonosassa ammattitaitovaatimuksen ”Päivittäisissä toiminnoissa ohjaaminen” on ensimmäisenä kriteerinä ”tukee asiakkaan seksuaalisuutta ja sukupuolisuutta”. Eikö tämä jo sisälly tai voitaisi käsitellä kohdassa ”Kehityksen ja osallisuuden edistäminen” kriteerissä ”tukee asiakkaan myönteistä käsitystä itsestään”, missä mielestäni sille olisi luontevampi paikka. Seksuaalisuutta ja sukupuolisuutta voitaisiin käsitellä Hyto:ssa ammattitaitovaatimuksessa ”Kansantaudit ja asiakkaan hoitotyö” sairauksien ja hoidon yhteydessä, miten sukupuolisuus ja seksuaalisuus tulee ottaa huomioon kriteerissä ”käyttää työssään tietoa kansantautien aiheuttamista muutoksista elimistön normaaliin toimintaan”, eikä omana kriteerinään.

Merja Ahtikaria kompaten kielitaitovaatimukset ovat haastavia. Monikielisessä yhteiskunnassa muun kielisten osaajien kielitaitoa pitäisi arvostaa, muunkieliset asiakkaat saisivat parempaa palvelua, asiakkaat ymmärtäisivät hoito-ohjeet ja muunkielisten työntekijöiden avulla voisimme säästää tulkkimenoissa sote-alalla. Suomenkielisillä ilmeisesti ”pakkoruotsista” emme pääse yli eikä ympäri ja yksi vieras kieli tarvinnee olla. Mutta muunkielisillä ammatillisen suomen tai ruotsin kielen vaatimus oman äidinkielen lisäksi pitäisi riittää – enemmänkin pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että suomen tai ruotsin kielen kirjoittaminen ja puhuminen ovat lähihoitajan (tai hoiva-avustajan) työn vaativuuden edellyttämällä tasolla. Korkeakouluopintojen vaatima kielitaito on tietysti se ”ongelma”, mihin näillä vaadituilla ammatillisten opintojen kielitaitovaatimuksilla on pyritty vastaamaan. Tässä lienee vielä miettimistä ja lain tulkintaa.

Keskustelin hiljattain työelämän edustajien kanssa ja kovin pitivät edellisiä ammattitaitovaatimuksia sekä kriteereitä vaikeina ja perusosaaminen työharjoitteluun mentäessä oli joidenkin mielestä heikentynyt aiempaan verrattuna. Suunnitellut kriteerit ovat aiempaa selkeämpiä, mutta kuten Gradian opetkin ovat kommentoineet, opiskelija- ja työelämälähtöisyyttä on vielä tarkennettava.

Vastaa

Avatar placeholder

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *