Tutkinnon muodostuminen
Tutkinnon muodostumisella määritellään, mitkä ovat tutkintotodistuksen saamiseksi suoritettavat pakolliset tutkinnon osat ja valinnaiset tutkinnon osat sekä ammatillisissa perustutkinnoissa yhteiset tutkinnon osat. Tutkinnon muodostumisen tulee olla selkeä ja yksiselitteinen.
Pakollinen tutkinnon osa tai osat varmistavat alan työtehtävissä tarvittavan ydinosaamisen. Tämä on erityisen tärkeää varmistaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa, jonka suorittaneet ovat terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaisesti ammattihenkilöitä. Tietyiltä osin sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tulee ottaa huomioon myös varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuteen liittyvät säännökset. Jotta tutkinnon suorittanut voi toimia ammatinharjoittamiseen ja kelpoisuuksiin liittyvien säädösten mukaisena ammattihenkilönä, tulee koulutuksessa saavuttaa riittävä pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät valmiudet. Tämä varmistetaan pakollisilla tutkinnon osilla. Valinnaiset tutkinnon osat sisältävät osaamista, jota tarvitaan alan erilaisissa työtehtävissä ja työpaikoissa. Valinnaiset tutkinnon osat mahdollistavat sen, että opiskelija voi syventää tai laajentaa ammattitaitoaan tarpeiden mukaisesti eri työtehtäviin.
Osaamisalat ja tutkintonimikkeet
Tutkinto voi sisältää osaamisaloja, jos se on tutkinnon muodostumisen selkeyden, työelämän tarpeiden ja ammattialan kannalta tarpeen. Osaamisalat nimetään alan tai toiminnon mukaan. Osaamisala perustuu ammattiin tai muuhun selkeään itsenäiseen työtehtäväkokonaisuuteen.
Ammatillisissa perustutkinnoissa määrätään aina tutkintonimike tai tutkintonimikkeet. Ne voivat olla tutkintokohtaisia tai osaamisalakohtaisia.
Nyt voimassa olevassa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa on kahdeksan osaamisalaa ja kaksi tutkintonimikettä:
- Ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisala, lähihoitaja
- Jalkojenhoidon osaamisala, lähihoitaja
- Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala, lähihoitaja
- Mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala, lähihoitaja
- Sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala, lähihoitaja
- Suunhoidon osaamisala, lähihoitaja
- Vammaistyön osaamisala, lähihoitaja
- Perustason ensihoidon osaamisala, perustason ensihoitaja.
Tutkinnon osat
Ammatilliset tutkinnon osat laaditaan mahdollisimman tarkoin vastaamaan työelämän toiminta- ja tehtäväkokonaisuuksissa vaadittavaa osaamista. Ammatillisten tutkinnon osien laadintaa määrittävät seuraavat periaatteet:
- tutkinnon osat muodostuvat työelämän nykyisten ja ennakoitujen tarpeiden pohjalta
- tutkinnon osa muodostaa selkeän itsenäisen työprosessin tai tehtäväkokonaisuuden
- tutkinnon osa on itsenäisesti arvioitava kokonaisuus
- tutkinnon osien mukainen ammattitaito tai osaaminen on osoitettavissa lähtökohtaisesti aidoissa työtilanteissa ja -tehtävissä.
Tutkinnon osien määrä tutkinnossa määrittyy selkeästi eroteltavien työprosessien sekä työelämässä tarvittavan osaamisen perusteella. Tutkinnon osat nimetään kuvaamaan työprosessia tai tehtäväkokonaisuutta.
Tutkinnon osien laajuus
Tutkinnon osan laajuudet määritellään perusteiden laadinnassa osaamispistein. Ne mittaavat osaamisen laajuutta, joten mitoitus perustuu kyseisessä tutkinnon osassa vaadittavan osaamisen laajuuteen suhteessa koko tutkinnon osaamiseen. Osaamisen mitoitus ei perustu osaamisen hankkimisen edellyttämään työmäärään, käytettävään aikaan eikä opetuksen määrään. Tutkinnon osien laajuus osaamispisteinä määräytyy sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin.
Käytettäviin osaamispisteisiin ja osaamispisteiden jakautumiseen ei voida määritellä yhteistä kaikkia tutkintoja koskevia sääntöjä. Yhdenmukaisuutta eri tutkintojen välillä voidaan varmistaa siten, että käytetään pääsääntöisesti 15, 30 ja 45 osaamispisteen laajuisia ammatillisia tutkinnon osia. Tämä ei kuitenkaan ole ehdoton vaatimus. Yhdenmukaiset tutkinnon osien laajuudet helpottavat tutkinnon osien hyödyntämistä useissa eri tutkinnoissa ja näin opiskelijan henkilökohtaiset valinnaisten tutkinnon osien ratkaisut helpottuvat.
Ammattitaitovaatimukset
Ammatillisissa tutkinnon osissa vaadittava osaaminen kuvataan ammattitaitovaatimuksin. Ammattitaitovaatimukset muodostavat selkeän kuvan tutkinnon osan työprosessista tai tehtäväkokonaisuudesta ja ne kattavat kaiken ko. prosessissa tai kokonaisuudessa tarvittavan osaamisen. Ammattitaitovaatimukset kirjoitetaan tutkinnon osassa vaadittavana osaamisena, tekemisenä, käytännönläheisesti, selkokielisesti, ymmärrettävästi ja yksiselitteisesti. Myös tietoperusta sisällytetään tutkinnon osaan tekemisen muodossa (hyödyntää xx tietoa, käyttää xx tietoa).
Ammattitaitovaatimukset kiteyttävät osaamisen, joten niitä ei tule olla liikaa eikä liian yksityiskohtaisina. Yhteen ammattitaitovaatimukseen sisällytetään vain yksi asia, jolloin niistä ei tule myöskään liian pitkiä. Ammattitaitovaatimuksia määriteltäessä on tarpeen pohtia, tarvitaanko ko. tutkinnon osan työtehtävä mainita vai riittääkö yleisempi ilmaus (esim. toimii ergonomisesti vai toimii ergonomisesti hitsattaessa).
Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ryhmitellään ja otsikoidaan työprosessin vaiheiden (esim. työn valmistelu, xx:n teko, työn viimeistely) tai tehtäväkokonaisuuden osien mukaisesti (xx tehtävissä toimiminen, yy tehtävissä toimiminen).
Osaamisen arviointi
Ammatilliset tutkinnon osat arvioidaan asteikolla 1–5 tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten ja arviointikriteerien mukaisesti. Opiskelijan osaaminen arvioidaan tutkinnon osittain. Tutkinnon osan arvosana määräytyy sen mukaan, mille arviointiasteikon tasolle opiskelijan osaaminen kokonaisuutena parhaiten sijoittuu.
Perustutkintojen ammatillisten tutkinnon osien yhteinen kriteeristö
Ammattitaidon osoittamistavat
Ammattitaidon osoittamistavat kirjoitetaan tutkinnon perusteisiin ja ne määrittelevät, mitä opiskelija tekee osoittaakseen ammattitaitonsa. Ammattitaito osoitetaan näytössä käytännön työtilanteissa ja -tehtävissä. Ammattitaidon osoittamisessa määritellään, millaisissa näyttöympäristöissä ammattitaito osoitetaan (millaisissa työpaikoissa, tehtävissä tai olosuhteissa).
Asia ilmaistaan tutkinnon perusteissa tutkinnon osittain seuraavasti
Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytössä käytännön työtehtävissä toimimalla xx ympäristössä xx työtehtävissä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittua ammattitaitoa ei voida arvioida näytön perusteella, ammattitaidon osoittamista täydennetään yksilöllisesti muilla tavoin.
Lisäksi opiskelija suorittaa työelämän edellyttämät luvat ja pätevyydet, jotka ovat välttämättömiä ammattitaitovaatimuksissa edellytetyn osaamisen osoittamiseksi.
Mukauttaminen ja poikkeaminen
Ammatillisten perustutkintojen perusteissa tulee määritellä se, miltä osin osaamisen arvioinnin mukauttaminen tai ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeaminen ei ole mahdollista. Mukauttamisen tai poikkeamisen rajoittaminen on perusteltua silloin, kun ammattitaitovaatimuksiin liittyy erittäin keskeisiä turvallisuusvaatimuksia, joiden saavuttaminen on edellytyksenä kyseisessä ammatissa toimimiselle.
Rajoittaminen voidaan tehdä koko tutkintoa koskevana erillisenä kappaleena tutkinnon perusteissa tai se voidaan tehdä tiettyä tutkinnon osaa tai ammattitaitovaatimusta koskevana. Mikäli jonkin määrätyn tutkinnon osan osaamisen arviointia ei voida mukauttaa joiltakin kohdin, tästä tehdään oma teksti tutkinnon osan yhteyteen. Jos taas jonkin tutkinnon osan tietyistä ammattitaitovaatimuksista tai ammattitaidon osoittamisesta ei voida poiketa, tämä kirjoitetaan ammattitaitovaatimusten jälkeen tai ammattitaidon osoittamisen yhteyteen.
